Image
resilienssivalmentaja | puhuja | kirjailija

Image


resilienssi-
valmentaja
puhuja
kirjailija

”Elämä ei aina mene niin kuin sitä itse suunnittelee.
Monet elämän muutokset, kriisit ja yllättävät tilanteet
koettelevat ihmismieltä ja nostattavat pintaan
monenlaisia tunteita.

Ennen kaikkea ne haastavat tapaamme katsoa
kohti tulevaa.”

Yritysvalmennus

Image

Yksilövalmennus


Image

Puhujaksi


Image
Image

Tyytyväisiltä asiakkailta



"Hyviä harjoituksia. Kouluttajan tapa puhua oli mielenkiintoinen ja koulutusta oli helppo seurata. Ehdottomasti suosittelisin tätä muillekin organisaatiossamme."
"Rautainen ammattilainen työssään; ilo kuunnella!"
"Loistava vetäjä tapahtumassa, kiinnostavat sisällöt ja hyvät ryhmätyöt. Tästä sai aidosti eväitä arkeen työpaikalla. Vetäjä oli harvinaisen vilpitön, läsnäoleva ja provosoitumaton henkilö. Mielelläni olisin hänen koulutuksessaan uudestaankin."
"Viimeinkin konkreettisia harjoituksia resilienssiä koskien ja yksityiskohtaisempaa tietoa aiheesta, kiitos! Sain tästä monta hyvää sovellettavaa työkalua omaan työhön ja paljon ajateltavaa."
"Puhuja oli asiantunteva ja selkeä, ja aihe hyvin ajankohtainen ja tärkeä organisaatiolle. Lisää tällaista!"

Esiintymisiä





 Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen


”Olet sinä kyllä uskomattoman vahva. Jos minulle olisi tapahtunut jotain tuollaista, en olisi yksinkertaisesti selvinnyt siitä.”

Kriiseistä selviytymisestä kertovissa tarinoissa tuodaan helposti esiin yksilön erityisominaisuuksia. Resilienssi on kuitenkin meissä kaikissa oleva voimavara.

Tässä kirjassa tarkastellaan, mitkä tekijät auttavat meitä kohtaamaan erilaisia haasteita ja jatkamaan eteenpäin. Kirja kertoo käytännönläheisesti, mistä resilienssi syntyy, mitkä ovat sen rakennusaineita ja miten kuka tahansa voi vahvistaa omaa muutoskykyään. Resilienssin voi nähdä kimppuna opeteltavissa olevia taitoja eikä ominaisuutena, jota ihmisellä joko on tai ei ole.

Elämän pienet vastoinkäymiset ja kolhut rakentavat meissä niitä voimavaroja, joista voimme ammentaa hetkinä, jolloin lunta tulee tupaan oikein urakalla. Sen sijaan että ajelehtisimme vain lastuna lainehilla, voimme myös itse luoda toivottua muutosta, ennakoida riskejä ja suhtautua uusiin tulevaisuuden haasteisiin kasvun asenteella.


Tilaa kirja


Image

Kirja on tilattavissa useimmista isoista verkkokirjakaupoista.

”Sillä on väliä, minkälaisille
ajatuksille elämässään
antaa tilaa ja kuinka erilaisia
tunteita osaa kohdata ja
käsitellä.”

Seuraa somessa




Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
3 päivää sitten

"Taas tätä resilienssiä. Meidänkö tässä pitää vain kestää ja sinnitellä, kun maailma palaa ympärillä?"

Olen kuullut tämän tyylisen puuskahduksen aika monta kertaa. Ja ymmärrän sen oikein hyvin. Siksi onkin tärkeää puhua siitä, mitä resilienssi ihan _oikeasti_ on, ja miten se tulisi ymmärtää.

⛔️ Se ei ole yksilön loputonta venymistä.
⛔️ Se ei ole silmien sulkemista kuormitukselta.
⛔️ Se ei ole "positiivista ajattelua" keinolla millä hyvänsä.

Resilienssi ei tarkoita, että pitää jaksaa mitä vain. Kaikilla meillä nimittäin on oma murtumispisteemme.

Sen sijaan resilienssi tulisi ennen kaikkea nähdä yhteisön kykynä toimia vaikeissa tilanteissa tavalla, joka vahvistaa myös yksilöä.

Organisaatiot, jotka ymmärtävät tämän, rakentavat kestävää kulttuuria. Ne eivät odota yksilöiltä koko ajan enemmän, vaan luovat rakenteita, joissa ihmiset voivat kukoistaa - myös muutosten keskellä.

Muutokset eivät tästä maailmasta ihan äkkiä taida loppua, joten siksi näen resilienssin vahvistamisen yhtenä keskeisenä organisaatioiden menestystekijänä.

Kauppalehti halusi haastatella minua aiheesta, ja toimittaja Kati Munkki kiteytti pitkän keskustelumme varsin onnistuneesti artikkelin muotoon! Linkki löytyy kommenteista 👇

Ja jos luento tai valmennus aiheeseen liittyen kiinnostelee, niin minuun voi ottaa todella matalalla kynnyksellä yhteyttä 😊 Katsotaan, kuinka voisin olla avuksi!

#kehitäresilienssiä #muutoskyky #työhyvinvointi

📸: Kimmo Haapala
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Taas tätä resilienssiä. Meidänkö tässä pitää vain kestää ja sinnitellä, kun maailma palaa ympärillä?

Olen kuullut tämän tyylisen puuskahduksen aika monta kertaa. Ja ymmärrän sen oikein hyvin. Siksi onkin tärkeää puhua siitä, mitä resilienssi ihan _oikeasti_ on, ja miten se tulisi ymmärtää.

⛔️ Se ei ole yksilön loputonta venymistä.
⛔️ Se ei ole silmien sulkemista kuormitukselta.
⛔️ Se ei ole positiivista ajattelua keinolla millä hyvänsä.

Resilienssi ei tarkoita, että pitää jaksaa mitä vain. Kaikilla meillä nimittäin on oma murtumispisteemme.

Sen sijaan resilienssi tulisi ennen kaikkea nähdä yhteisön kykynä toimia vaikeissa tilanteissa tavalla, joka vahvistaa myös yksilöä.

Organisaatiot, jotka ymmärtävät tämän, rakentavat kestävää kulttuuria. Ne eivät odota yksilöiltä koko ajan enemmän, vaan luovat rakenteita, joissa ihmiset voivat kukoistaa - myös muutosten keskellä.

Muutokset eivät tästä maailmasta ihan äkkiä taida loppua, joten siksi näen resilienssin vahvistamisen yhtenä keskeisenä organisaatioiden menestystekijänä.

Kauppalehti halusi haastatella minua aiheesta, ja toimittaja Kati Munkki kiteytti pitkän keskustelumme varsin onnistuneesti artikkelin muotoon! Linkki löytyy kommenteista 👇

Ja jos luento tai valmennus aiheeseen liittyen kiinnostelee, niin minuun voi ottaa todella matalalla kynnyksellä yhteyttä 😊 Katsotaan, kuinka voisin olla avuksi!

#kehitäresilienssiä #muutoskyky #työhyvinvointi

📸: Kimmo Haapala

Kommentoi Facebookissa

Tärkeä pointti on ymmärtää, et jokaisella on rajansa ja me tarvitsemme myös lepoa, muuten ei jaksa. Ei ole heikkous myöntää väsymisensä vaan paremminkin se on voimavara, jolloin ei polta itseään loppuun. Se, et kehomme antaa kyllä merkkejä, et nyt alkaa olla voimavarat luppu, mutta niitä ei osata aina huomata. Ystävien kanssa kannattaa aiheesta jutella ihan muutenkin vaikka asiat olisikin hyvin, luottamusta olisi hyvä rakentaa myös näissäkin aiheissa, hyöty on molemminpuolista 🙂

3 viikkoa sitten

Olen valmentanut kymmeniä työyhteisöjä muutostilanteissa, ja yksi havaitsemistani yleisimmistä väärinkäsityksistä resilienssiin liittyen on tämä:

👉 "Jos olet muutoskykyinen, sopeudut nopeasti ja pysyt positiivisena."

Mutta muutosvastarinta, epävarmuus ja jopa ärsytys eivät ole merkki heikkoudesta tai resilienssin puutteesta. Ne ovat normaaleja inhimillisiä reaktioita.

Neurotieteiden näkökulmasta aivot eivät rakasta muutosta, ainakaan aluksi. Tuttu = turvallinen, ja uusi = potentiaalinen uhka. Mutta hyvällä tunnesäätelyllä ja kyvyllä reflektoida omia ajatuksia ja kokemuksia voi tukea omaa sopeutumiskykyään.

🔹 Sen sijaan, että yrität pakottaa itseäsi (tai muita ympärilläsi) “ajattelemaan positiivisesti”, anna tunteiden tulla ja mennä.
🔹 Kiinnitä huomiota siihen, millaisia ajatuksia ja uskomuksia mieleesi nousee. Haasta niitä kysymällä: "Onko tämä totta?" Koetut tunteet ovat aina todellisia, mutta ajatukset niiden taustalla eivät aina sitä ole.
🔹 Tunnista, mikä on omassa vaikutuspiirissäsi ja keskity siihen.

Tärkeä muistutus: Negatiiviset tunteet eivät ole merkki epäonnistumisesta muutoksessa, vaan siitä, että jokin on itselle merkityksellistä.

Tunteiden torjuminen ei auta, mutta niiden hyväksyminen voi tehdä muutoksesta helpompaa. Etenkin negatiivisista tunteista olisi syytä jopa kiinnostua, sillä ne osoittavat meille ne asiat, joita tulisi vielä käsitellä tarkemmin.

Muutos on aina myös tunteiden muutosta. Mitä enemmän sallimme tämän inhimillisen puolen muutoksessa, sitä helpompaa sopeutuminen lopulta on.

#muutosjohtaminen #muutoskyky #resilienssi #tunnesäätely #kehitäresilienssiä

Kuvan kirjajulkkareista nappasi Dorit Salutskij 🌟
... Näytä enemmänNäytä vähemmän

Olen valmentanut kymmeniä työyhteisöjä muutostilanteissa, ja yksi havaitsemistani yleisimmistä väärinkäsityksistä resilienssiin liittyen on tämä:

👉 Jos olet muutoskykyinen, sopeudut nopeasti ja pysyt positiivisena.

Mutta muutosvastarinta, epävarmuus ja jopa ärsytys eivät ole merkki heikkoudesta tai resilienssin puutteesta. Ne ovat normaaleja inhimillisiä reaktioita.

Neurotieteiden näkökulmasta aivot eivät rakasta muutosta, ainakaan aluksi. Tuttu = turvallinen, ja uusi = potentiaalinen uhka. Mutta hyvällä tunnesäätelyllä ja kyvyllä reflektoida omia ajatuksia ja kokemuksia voi tukea omaa sopeutumiskykyään.

🔹 Sen sijaan, että yrität pakottaa itseäsi (tai muita ympärilläsi) “ajattelemaan positiivisesti”, anna tunteiden tulla ja mennä.
🔹 Kiinnitä huomiota siihen, millaisia ajatuksia ja uskomuksia mieleesi nousee. Haasta niitä kysymällä: Onko tämä totta? Koetut tunteet ovat aina todellisia, mutta ajatukset niiden taustalla eivät aina sitä ole.
🔹 Tunnista, mikä on omassa vaikutuspiirissäsi ja keskity siihen. 

Tärkeä muistutus: Negatiiviset tunteet eivät ole merkki epäonnistumisesta muutoksessa, vaan siitä, että jokin on itselle merkityksellistä.

Tunteiden torjuminen ei auta, mutta niiden hyväksyminen voi tehdä muutoksesta helpompaa. Etenkin negatiivisista tunteista olisi syytä jopa kiinnostua, sillä ne osoittavat meille ne asiat, joita tulisi vielä käsitellä tarkemmin. 

Muutos on aina myös tunteiden muutosta. Mitä enemmän sallimme tämän inhimillisen puolen muutoksessa, sitä helpompaa sopeutuminen lopulta on.

#muutosjohtaminen #muutoskyky #resilienssi #tunnesäätely #kehitäresilienssiä

Kuvan kirjajulkkareista nappasi Dorit Salutskij 🌟
Näytä lisää

Ota yhteyttä




Haluatko tietää jostain palvelustani lisää? Jäikö jokin asia askarruttamaan mieltäsi?
Haluatko antaa kirjasta lukijapalautetta?
Tilaa uutiskirjeeni, niin pysyt ajan tasalla viimeisimmistä uutisista ja palveluista.
Tai kysy rohkeasti täyttämällä ja lähettämällä oheinen lomake, niin vastaan pian!
Minut tavoittaa myös allaolevasta sähköpostiosoitteesta tai puhelimesta.


Tilaa uutiskirje


"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lähetä viesti


"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.